LÄHEISYYDEN SIETÄMÄTÖN TARVE
Nyt on siis talossa bileet, eikä voi olla huomaamatta Danin ja Jennan välistä sähköä. Tämähän oli jo ennalta arvattavissa ja mielenkiintoista nähdä kuinka pian se etenee ja mihin…
Heidän välinen sähkö sai minut muistelemaan oman kauteni piinaavaa läheisyyden kaipuuta. Kun olin katsonut eri kausia, olin aina naureskellut asukkaille, jotka pitivät päitään tai jalkojaan toistensa sylissä. Hakeutuivat fyysiseen kontaktiin tai peräti peitonheilutukseen. Olin varma, että minulla tällaisia tarpeita ei tulisi olemaan.
Kun lähdin taloon, oli parisuhteeni toipumassa hetken kriisistä ja päätin olla talossa erityisen tarkka, että mitään väärinkäsitystä kotipuolessa ei tulisi olemaan. Ensimmäiset päivät menivätkin hyvin. Naisilta saamani flirtti tuntui enemmän kiusalliselta kuin imartelevalta. Sohvalla ollessamme saatoin jopa vaihtaa paikkaa, jos joku hilasi itseään liian lähelle minua.
Mutta eipä aikaakaan kun huomasin itse hilautuvani lähelle muita. Talo alkoi syödä miestä. Tunsin olevani yksin, vaikka sitä en ollut. Pienikin tahaton kosketus tai kontakti tuntui käsittämättömän hyvälle. Pidin itseni kuitenkin coolina, ja käytin juuri nuo sohvalle ja päiväkirjahuoneeseen kokoontumiset hyväkseni ja hain puolihuolimattoman kosketuksen toiseen ihmiseen.
Illanvietoissa ja punaviinia nauttineena läheisyyden tarve oli jo raastavaa. Otinkin tavakseni nukkumaan mennessämme kiertää pimeässä kaikki sängyt antamassa hyvänyönsuukot. Ja tämä muka huumorilla. Totuus oli se, että näin sain kontaktin toiseen.
Läheisyyden tarve ja seksin tarve kulkivat käsi kädessä. Tukahdutetut tunteet sulauttivat ne yhteen. Halaus, kasvonaamion laittaminen, käsihieronta, jalan hipaisu toisen jalkaan poreammeessa olivat rauhoittavia mielelle, mutta samalla myös eroottisia. Rusketusrasvan levittäminen naispuolisen ihmisen selkään oli jo seksiä.
Eli enää en ihmettele, miksi ihmiset talossa pariutuvat tai parittelevat, vaikka eivät siviilissä tuntisi toisiinsa minkäänlaista vetoa. Olin siis tavallaan perverssi piilohiplari, mutta sain pidettyäni itseni kuitenkin ulospäin kohtuullisen aisoissa. Jos olisin ollut sinkku, olisin varmasti päästänyt itseni irti.
Mutta tirataas taas miten Dani ja Jenna pärjäävät…
